Salanimi: Maria Haggrén-Jotuni, Nix, Maria Kustaava Tarkiainen
Perhe: kaksi poikaa, Jukka ja Tuttu, sekä aviomies ViljoNuoruus: ylioppilas, Opiskeli Aleksanterin yliopistossa taidehistoriaa ja historiaa. Ei saanut tutkintoaan kuitenkaan valmiiksi.
Sukunimi Jotuni merkitsee muinaisskandinavisten tarinoiden jättiläistä. Jotuni on myös harvinaisempi nimitys suomalaisen kansanperinteen jättiläisille, jatuleille. Myös saamelaiset käyttivät samantyyppistä nimitystä jättiläisistä.
Maria Haggrén ja hänen sisaruksensa itse ottivat itselleen kyseisen nimen Jotuni ja tällä tavoin he osallistuivat näin sukunimien suomentamisaaltoon. Hän oli myös yksi Suomen parhaimmista aforistikoista.
Maria Jotuni syntyi 9. huhtikuuta 1880 ja kuoli 30. syyskuuta 1943. Hän oli merkittävä suomalainen kirjailija, sekä näytelmäkirjailija. Jotuni muistetaan parhaiten romaanista huojuva talo, jolla hän osallistui 1930- luvun alussa Otavan kirjoituskilpailuun, mutta veti teoksensa pois, koska ei saanut ensimmäistä palkintoa, joten teos julkaistiin kuitenkin vasta 20 vuotta hänen kuolemansa jälkeen.
Hänen lukuisista näytelmistään ns. taiteellisessa mielessä merkittävimpiä ovat komedia Miehen kylkiluu (1914), jonka suosio on ulottunut vielä näihinkin päiviin, sekä tragedia Olen syyllinen (1929). Kymmenen vuotta myöhemmin Miehen kylkiluun ilmestymisestä, Kansallisteatteriin tuli Tohvelisankarin rouva, joka synnytti valtaisan kohun teatterin moraalisesta rappiosta.
Koko tuotannon leimallisin piirre on iskevä ja hienosti henkilöiden sisintä paljastava dialogi, joka on toisaalta myös ominaista ulkokohtaista kuvailua karttaville novelleille.
Maria Jotunin ensimmäisiä novellikokoelmien olivat Suhteita (1905) ja Rakkautta (1907). Jälkimmäinen kokoelma keräsi kuitenkin enemmän huomiota ja sai aikaan suuremman kritiikin, toisin kuin ensimmäinen kokoelma.
Myöhemmistä novellikokoelmista huomattavimpia ja tunnetuimpia ovat Kun on tunteet (1913) ja Tyttö ruusutarhassa (1927). Näiden kaikkien keskeisenä aiheena on erityyppiset ihmiset, eritoten naiset ja heidän asemansa
Myös rakkaus ja ihmissuhteet ovat teksteissä hyvin suuressa osassa. Näiden lisäksi hän käsitteli myös muita yhteiskunnallisia epäkohtia, käyttäen kyseenalaistavaa huumoria.
Maria Jotuni sai kuvansa postimerkkiin 1980
Koko tuotannon leimallisin piirre on iskevä ja hienosti henkilöiden sisintä paljastava dialogi, joka on toisaalta myös ominaista ulkokohtaista kuvailua karttaville novelleille.
Maria Jotunin ensimmäisiä novellikokoelmien olivat Suhteita (1905) ja Rakkautta (1907). Jälkimmäinen kokoelma keräsi kuitenkin enemmän huomiota ja sai aikaan suuremman kritiikin, toisin kuin ensimmäinen kokoelma.
Myöhemmistä novellikokoelmista huomattavimpia ja tunnetuimpia ovat Kun on tunteet (1913) ja Tyttö ruusutarhassa (1927). Näiden kaikkien keskeisenä aiheena on erityyppiset ihmiset, eritoten naiset ja heidän asemansa
Myös rakkaus ja ihmissuhteet ovat teksteissä hyvin suuressa osassa. Näiden lisäksi hän käsitteli myös muita yhteiskunnallisia epäkohtia, käyttäen kyseenalaistavaa huumoria.
Maria Jotuni sai kuvansa postimerkkiin 1980
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti